>implicating, that this post will be about Desucon

Näin tiistain iloksi voin kirjoittaa hieman viime viikonlopun Desuconista. Paljon on tapahtumasta jo muissa blogeissa ja Aniki.fi:n foorumeilla puhuttu, joten en listaa tähän sen kummallisemmin enää niitä ylijauhettuja samoja juttuja. Ainakin koitan olla jauhamatta sitä samaa paskaa! Aloittakaamme aivan alusta, perjantai-illan ensimmäisistä tunneista...

...aloitimme automatkan Raumalta Luckyn ja Drizzun kanssa n. klo 18.00, määränpäänämme Tanpesteri ja Muharin koti. Ilma oli sateinen ja kolea, mutta se ei oikeastaan sen kummemmin ajomatkaa haitannut. Monty Python -olut tuli matkan aikana juotua, oli aivan normaalin makusta. Kun Muhari lopulta saatiin kyytiin, niin suuntasimme päämajaamme Kuhmoisille, jossa odotti Mökki™. Mökki oli oikein mukava, vaikka yläkerta oli kuin suoraan jostain creepypasta-tarinasta (vitun pikkuserkku!!!). Pienten kommellusten jälkeen saatiin kaasuhellakin toimimaan ja herkkutortillat valmistuivatkin erittäin nopeasti. Tässä vaiheessa kello oli jo aika paljon, joten jatkoimme meemujen huutelua & keksimistä vielä sängyistämme.

Launtaiaamu valkeni myöskin sateisena ja hämäränä, mutta tämähän ei luonnollisesti Stalker-cosplayaajaa haitannut. Kävin jopa järven rannassa fiilistelemässä asu päällä, ja pelästytin hiuksia pesevän Miharun! Lucky rakenteli itseään Hirumaa, samaan aikaan kun Miharu laittautui enemmän itsensä näköiseksi. Drizz puolestaan antoi kommentteja videokameralle ja varastoi energiaa päivän erilaisia vastuutehtäviä varten (eli kuvien ottamista meidän kuvausvammaisten puolesta). Lopulta matkaan päästiin suurin piirtein ajoissa, ja minä sain kunniatehtävän ajaa auto perille Lahteen, jossa olimme perillä suurin piirtein klo 12.00, eli emme todellakaan nähneet mitään aamun erikoisohjelmia. Toisaalta eivätpä ne meitä tainneet hirveästi kiinnostaakaan, joten siinäpä suurin selitys (toiseksi suurin selitys: rakastamme nukkumista).

Itselleni päivän, tai oikeastaan koko Desuconin, tärkein ohjelma oli Fukumoton paneeli. Tilaisuus meni hienosti, lavalle oli aseteltu isoja Mahjong-tiiliä Akagi- ja Ten-sarjojen inspiroimana, ja Fukumoton taustalla seisoi hänen mangoistaan tutunoloinen mustapukuinen agenttimies. Itse ohjelma sujui hyvin: haastattelija osasi kysyä hyviä kysymyksiä Fukumotolta ja sai erittäin taidokkaasti käännettyä Fukumoton vastaukset yleisölle, sekä toisin päin. Viimeisellä puoliskolla Fukumoto piirsi vielä yleisön iloksi Akagin ja Kaijin, jotka lahjoitettiin yleisössä olleille cosplayaajille. Myöhemmin haimme vielä Luckyn kanssa Fukumotolta nimmarit, otin omani Stalker-karttaan :3. Muilta osin lauantai menikin hengailessa, kaasumaskin läpi hengittämisessä ja ihmisiä katsellessa. Miharu ilmoitti vielä itsensä, Luckyn ja minut E-card - turnaukseen, joka oli mukava kokemus kaikesta sen paskuudesta huolimatta. Vastapelaajat olivat kaikki hienoja herrasmiehiä ja leidejä, mutta pelin järjestely kusi totaalisesti. Onneksi sunnuntaina ostimme vielä Luckyn kanssa itsellemme e-card - pakat muistoksi, joten myöhempi pelaaminen kotona onnistuu myös.

Lauantain loppuillasta (lue: yhdeksältä) menimme vielä jatkobaariin, joka oli paikallisten turkkilaisherrasmiesten pitämä paikka. Kovin oli siinä vaiheessa vielä hiljaista, eikä "meidän porukalla" oikein ollut halua muutenkaan istua kauaa, koska vielä piti ajaa tunti takaisin mökille saunomaan jne. joten lähdimme aikaisin pois. Ilmeisesti myöhemmin oli meno parantunut, ainakin joidenkin internet-ihmisten mielestä, mutta eipä kyllä harmita.

Sunnuntain aamu kului aikalailla normaalilla rutiinilla, koska meistä kukaan ei enää cosplayannut. Astiat tiskattiin ja kamat pakattiin kasaan, jonka jälkeen lähdimme tarkastamaan jämäpäivän saldoa Sibeliustalolle vielä kerran. Kävimme katsomassa Miharun ystävättären pitämän "Friikkisirkusta ja trendipelleilyä - japanilainen popkulttuuri suomalaisessa mediassa" -esityksen. Paljon tuli uutta ja vanhaa tietoa, ja ohjelma oli sopivan kuivan asiapitoinen sunnuntaiaamuiseen makuuni. Kävimme myös tutustumassa kaikki vielä yhdessä Maid-kahvilaan, jonka palvelun taso olikin parantunut huomattavasti viime vuodesta (kiitos isomman tilan ja useamman palvelijattaren). Tosin maidot olivat kyllä suurimmalta osin todella söpöjä, josta iso plussa myös. Näkyipä erään piian mustat silkkialushousutkin, joka oli pettymys - odotin raitapantsuja! Loppuajan käytimme jälleen satunnaiseen hengailuun ja tavaroiden ostamiseen, ja lopulta klo 15.00 lähdimme autolla jälleen kotiinpäin, väsyneinä mutta onnellisina. Ja tavaroiden ostamisesta vielä puheenollen, tuin itse nuoria taiteilijoita ostamalla kaksi A3-printtiä Taidekujan myyjiltä (toinen oli Nia Teppelinin kuva, toinen Pokemonin Red Trainer).

Ja kaiken tämän päiväkirjamaisen lässytyksen jälkeen pääsemme purkamaan oikein kunnolla Desucon II -kokemusta sattumanvaraisilla ajatuksilla. Ensinnäkin cosplaykansa oli mielestäni ehkä parasta tähän mennessä, oli paljon hienosti tehtyjä asuja ja Naruto/Hetaliakansan määrä oli selkeästi vähentynyt (vaikkakin varsinkin Hetalia on yhä yliedustettua cosplaykamaa). Ihmisiä oli myös tuplasti viime vuoteen verrattuna, noin 3200 ihmistä. Lauantai oli jopa loppuunmyyty, joten tämäkin varmasti kertoo jotain Desuconin saavuttamasta suosiosta. Järjestelyt pelasivat mielestäni vähintääkin hyvin, lukuun ottamatta E-card turnauksen järjestelyitä (jotka olivat superpyllystä). Vaikka Desuconin pitäisi olla juuri se "ei pelkkä cosplay-con", niin suurimmilta osin se oli minulle juuri tätä. Ohjelmistossa ei ollut juuri mitään, joka olisi erityisesti kiinnostanut nähdä, mutta ehkä syy on enemmän minussa kuin ohjelmistossa. Viime vuoden Desu oli mielestäni parempi pelkästään jo siitä syystä, että Furuya kävi viihdyttämässä sisäistä mecha-otakuani. Desucon II ei silti ollut mitenkään huono, vaan tulee sielussani hyvänä kakkosena. Lisään vielä jotain asioita jos muistan, mutta nyt on mentävä katsomaan tämän vuoden E3-pelleilyä lisää!

söpö cosplayaaja